Varjofinlandia on kollaasirunoutta suomalaisen melankolian perinteessä. Se perustuu suomalaisten nettipäiväkirjojen eli blogien synkempiä tuntoja ilmentäviin lauseisiin, jotka syystä tai toisesta puhuttelivat runoilijaa. Lopputulos, kuutisenkymmentä sivua proosamuodossa etenevää runoa, on puhutteleva kuvaus suomalaisesta ahdistuksesta. Teos sisältää runoilija Leevi Lehdon jälkisanat. Teos on ilmestynyt Kirja kerrallaan-kustantamon ja Runoyhdistys Nihil Interitin poEsia-sarjassa ja on luettavissa sekä internetissä että book-on-demand-kirjana. Helsinkiläisen Karri Kokon (s.1955) esikoiskokoelma UnoBoy ilmestyi v.1982 (WSOY).
"Perjantaina olin jo hyvin ahdistunut. Vähän kuin olisi lihaksissa tai hermoissa joku paska häiriö. Tuntuu taas kuin kaverit ei välittäis pätkääkään. Muutenkin ollut vähän apea olo. Jos mun painajaiset oli lapsenakin näin kamalia, niin en ihmettele että miks aina aika ajoin pelkäsin nukkumaanmenoa."
