Katkaistuissa haulikoissa Jyrki Pellinen pureutuu lähi- ja yleiseen historiaan. Mm. Kertosäkeiden laulusta (1976) tuttu pitkä säe ja vapaasti hengittäen toteutettu säkeistömuoto tukevat "pitkää kertomusta" - tulemisen, tapahtumisen ja tuntojen virtaa, johon me kaikki olemme runoilijan silmin heitetyt. Tuloksena on tilinteko, joka ei säästä ketään: kunnianosoitus kaikelle, mitä "ihmiset, itsepäisimmät heistä, muut taiteilijat yksin / ovat luoneet".


"Minun runoni on kuin Paasikiven linja, se tulee ja tulee, eikä se

vaihdu valtakäskyllä vaan lainmukaisesti,

sääntöjä pitkin."